Pertin tie partacolliekasvattajaksi

Olen pitänyt rotuyhdistyksessä niin kauan meteliä käyttöominaisuuksien ja paimennuksen puolesta, että lienee aika ottaa lusikka kauniiseen käteen. Kävin syksyllä 2006 kasvattajan peruskurssin, ja kennelnimi Kesannon myönnettiin 7.6.2007.

Pieniä käytännön ongelmia aiheuttaa vielä tällä hetkellä se, että kaikki talouden kolme koiraa ovat uroksia. Kantanartun äiti on kuitenkin jo alustavasti katsottuna, Boomtownissa asustava Meg (Artisan Ode to Joy) http://www.boomtownbeardedcollie.se/Ekeberg_Hundarna.htm. Meg voitti vuonna 2006 Ruotsin partacollieyhdistyksen paimennuskilpailujen alokasluokan.

Vuosi toisensa jälkeen erikoisnäyttelyiden tuomarit kehuvat, kuinka korkealaatuisia suomalaiset partikset ovat ulkomuotonsa puolesta. Koska en itse juurikaan perusta näyttelymenestyksestä, tämä tekee elämäni helpoksi. Voin varsin vapaasti tehdä valintaa terveyden ja käyttöominaisuuksien perusteella, koska mitä todennäköisimmin rotumääritelmän vaatimukset ulkonäön puolesta tulevat täytetyiksi joka tapauksessa.

Ensimmäiseen Kesannon pentueeseen on siis vielä aikaa, koska tulevan nartun täytyy luonnollisesti olla sekä luonne- että paimennustaipumustestattu ennen kuin sitä voi käyttää jalostukseen. Mutta nyt on kuitenkin otettuna ensimmäiset konkreettiset askelet kohti suomalaisia paimentavien partisten jälkeläisiä.